Nuotiopaikka

Tänään viimeisteltiin nuotiopaikka, jonka laitto aloitettiin viime viikolla. Haettiin kiviä nuotion ympärille, asetettiin tukit ym. puut istuimiksi ja ylipäätään siivoiltiin pihaa.

Caracas

Yhtenä vapaapäivänä suuntana oli luonnonpuisto nimeltä Caracas. Caracas ei ole kovin kuuluisa luonnonpuisto, mutta se on meitä lähin. Puisto ei tosiaan ole mikään turistirysä, mikä tuntui todella mukavalta Manuel Antonion väenpaljouden jälkeen. Rauhassa sai kierrellä ja pysähdellä katselemaan ja ehti nähdä paljon enemmän luontoa ja eläimiä. Tuli käveltyä varmasti monta kilometriä, nopealla matikalla reilusti yli 6 km. Kuvissa esiintyvien eläinten lisäksi näin apinoita, puissa nukkuvia lepakoita, pienen pienen värikkään sammakon, capybaran eli vesisian sekä paljon erilaisia lintuja, ötököitä ja liskoja.

Lisää taimien istutusta

Keskiviikkona käytiin taas hakemassa metsästä multaa ja kokosta tuhkaa monta kottikärryllistä ja tehtiin niistä sekoitusta puuntaimille. Istutettiinkin reilusti toista sataa puuntaimea aamupäivän aikana. Iltapäivällä tehtiin EcoBricks:ejä sekä monikerroksisia istutusalustoja salaateille ja yrteille bambusta ja narusta.

Torstaina vuorossa oli bamburuukkujen täyttäminen mullalla ja nuotiopaikan rakentaminen pihalle. Ennen näitä kävimme kuitenkin Tarcoles joen kuuluisalla sillalla, jonka kupeessa paistattelee päivää paljon krokotiileja. Olen kehittänyt jonkun korkeanpaikankammon viime aikoina, nytkin piti kaiteessa roikkua kun tuntui koko ajan siltä, että on tippumassa! Eikä krokotiilit ainakaan helpottaneet. 

Mutta kuten sanottu, rakennettiin nuotiopaikkaa. Siivottiin vanhasta kokon paikasta palamattomat puut, oksat ja kookospähkinät, lapioitiin tuhkaa ämpäreihin ja kottikärryihin ja vietiin puiden juurille. Sitten lähdettiin hakemaan rannasta tukkeja ym istumapaikkoja ja tuotiin pihalle. Muutama tukki piti pyöritellä useamman henkilön voimin ja viimeiseen tarvittiin meidät kaikki viisi. Tuntui kuin olisi jotain koulun ryhmätehtävää ollut suorittamassa kun piti yhdessä pohtia ja pähkäillä, mutta saatiin lopulta se viimeinenkin portista sisään. Oli vähän sotkuista hommaa...

Iltapalaksi tehtiin pataconeja, olipa omituista syötävää kun tottunut syömään platanoja makeina versioina, mutta näihin laitettiinkin suolaa. Ximeno oli viimeistä päivää kanssamme ja lähti perjantaina takaisin Guatemalaan.

EcoBricks - mitä ne on?

EcoBrick on muovipullo, joka täytetään muoviroskalla. Pulloja on tarkoitus käyttää tiilien tavoin ja ajatuksena on, että ne ovat hyvin kestäviä, koska muovi säilyy turhankin hyvin. Raquel ja Fernando ovat tehneet EcoBricks:ejä jo enemmänkin ja aikovat rakentaa niistä aikanaan jotain puutarhaan. Me teimme tänään jokainen yhden EcoBricks:in, kun muovinkeräysastia oli täyttynyt.

Sinne katosi koko roskavuori viiteen pulloon, eikä kaikki tulleet edes täyteen! 

Toinen viikko käynnissä

Maanantaina ja tiistaina siivottiin pihan ja rannan välistä aluetta. Lähinnä käytännössä roskia keräten, koska isojen roskien, kuten muovipullojen, lisäksi maa-aines on täynnä pienen pieniä muovikappaleita. Kun vesi on ollut korkeammalla, merestä on huuhtoutunut roskaa tuolle alueelle ja vaikka päältäpäin se näyttää siistiltä, niin sitä se ei ole kun alkaa kaivamaan. Esimerkiksi puiden juuret ovat täynnä muovia. Käsittämätöntä, kuinka paljon täällä on pikku roskaa, kun ei Suomessa ole tottunut näkemään samalla tavalla roskia luonnossa.

Tiistaina Fernando joutui jo käydä pyörällä hakemassa patongit aamupalaksi, kun alkoi ruoka loppua talosta. Suunnattiinkin tiistai-iltapäivänä Jacoon. Kierrettiin vähän kauppoja, käytiin jätskillä ja mentiin taas rannalle katsomaan auringonlaskua. Ehtiiköhän näihin auringonlaskuihin kyllästyä kuudessa viikossa? Tullessa käytiin ruokakaupassa ja ostin muutaman halvan t-paidan töihin sekä costa ricalaisia karkkeja maisteltavaksi. Illalla tehtiin todella hyvää kasvispizzaa.

Ainiin! Jos jotain kulttuurillisia eroja etsii, niin täällä on saanut tottua siihen, että iguaanit kiipeilee seinien päällä (seinät eivät ulotu kattoon asti), sisiliskot vilistää seiniä pitkin sisällä ja ulkona ja sammakot (siis isot sellaiset) hyppivät sisälle istumaan koirien juomakuppeihin. Ei ole tarvinut koskaan Suomessa siivota sammakon pissaa seiniltä! 

Manuel Antonio

Manuel Antonio on kuuluisa luonnonpuisto Costa Ricassa. Ximeno kysyi lauantai-iltana, olisinko halunnut lähtä hänen kanssaan sunnuntaina siellä käymään. Puisto sijaitsee noin 100 kilometrin päässä Tarcolesista, mutta sinne piti mennä kolmella eri bussilla. Ensin Tarcoles - Jaco, sitten Jaco - Quepos ja lopuksi lyhyt väli Quepos - Manuel Antonio. Voittajafiilis kun selvittiin sinne ja sieltä poiskin! Kierreltiin ja katseltiin puistoa, eläimiä ja rantaa. Tullessa tehtiin viimeistä 20km matkaa 3 tuntia, kun Jaco - Tarcoles välillä oli joku kolarisuma, monta erillistä pientä kolaria. Ei ole kylläkään harvinaista tuolla välillä. Mutta pidemmittä puheitta laitan tähän nyt vaan kasan kuvia!

Ps. Jos suunnittelet reissua Manuel Antonion, muutama vinkki vielä: puisto on auki ti-su 7-16, maanantaisin suljettu. Suuntaa puistoon heti aamusta jos mahdollista, luultavasti vähemmän jonoa, viileämpi ilma ja pääset varmasti sisälle. Me oltiin joskus 10-11 välillä, jonottaa piti suurinpiirtein 15 minuuttia, mutta puistovahti sanoi, että lipunmyynti lopetetaan kohta, koska puiston enimmäisraja oli täyttymässä. Kävelyreiteistä osa oli hyvin helppokulkuisia ja osa sisälsi paljon portaita. Matkat eivät kuitenkaan olleet pitkiä, ihan hyvin jaksoi kulkea. Muista kuitenkin pakata paljon juotavaa mukaan! Myös omat eväät kannattaa ehdottomasti ottaa mukaan, kunhan tarkistaa puiston rajoitukset. Esim. Kokonaisia siemeniä tai hedelmiä ei saa olla, mutta valmiiksi pilkotut hedelmät saa. Alkoholia ei saa tuoda alueelle. Vessoja on rajoitetusti ja varsinkin naisten vessoihin voi olla pitkät jonot. 

Beach Cleanup

Lauantai olikin minulla ja Ximenolla työpäivä, koska lupauduttiin auttamaan Fernandon ja Raquelin tapahtumassa. Aamulla siivoiltiin ja valmisteltiin, otettiin bussilastillinen vapaaehtoisia vastaan, siivottiin jonkin aikaa rantaa muiden mukana ja sitten alettiin rakentamaan "ravintolaa" pihalle.

Pystytettiin pöydät, laitettiin tuolit, pöytäliinat ja kukkamaljakot (jotka minä muuten sommittelin). Haettiin ruoat naapurista (naapurin rouva kokkaa näihin tapahtumiin) ja pystytettiin tarjoilupöytä. Sillä välin kun porukka söi, me saatiin hengähdystauko ja lopuksi oli meidänkin vuoro lounastaa. Kun vapaaehtoiset lähtivät (tulipa taas vaihdettua poskisuudelmia vaikka kuinka monen kanssa, joiden kanssa en edes sanaa vaihtanut), rupesimme siivoamaan ja kasaamaan tavaroita. Ihan mukava ja erilainen päivä!

Illemmalla sain maistaa kookosvettä oman pihan kookospuusta. Lähdettiin vielä läheiselle Playa Pitalle uimaan, eli nyt on virallisesti uitu Tyynessä valtameressä!

Ajeluilla

Tänään oli myös vapaapäivä töistä. Aamulla syötiin aamupala ja lähdin Fernandon ja Raquelin kanssa Orotinaan, pieneen kaupunkiin noin 20km päähän. Fernando ja Raquel järjestävät huomenna lauantaina tapahtuman, jonne on tulossa noin 50 ihmistä meidän lisäksemme. Tapahtuman tarkoituksena on siivota rantaa, koska tarcolesjokea pitkin tulee pääkaupungin roskat ja huuhtoutuvat rannalle. Paljon roskia siis.

Orotinassa on perjantaisin hedelmä-/vihannestori, jossa viljelijät itse myyvät tuotteitaan. Paljon sai ostaa ruokaa huomiselle, ananaksiakin taisi olla toistakymmentä. Minä halusin ostaa toiset sandaalit kotiin (koska sisällä ollaan kengät jalassa), kun toiset sandaalit on aina niin hiekkaiset. Löydettiinkin juuri sopivat turistisandaalit marketista.

Tultiin kotiin, tehtiin ruokaa ja lähdettiin Raquelin kanssa hakemaan pyörillä kukkia pöytään huomiselle. Pääsin näkemään samalla tarcolesia enemmän ja "maaseutua". Kuultiin ja nähtiin apinoita useampaan otteeseen! Käytiin katsomassa tarcolesjokea (sitä, jossa on paljon krokotiileja, ei tosin nyt näkynyt) ja Azul rantaa. Oli todella hauskaa, mutta kotiin kun pääsi takaisin, oli maantienpöly tarttunut kivasti nihkeään ihoon. Vaikka kuinka suihkussa yritti jalkapöytiä pestä, ei lähtenyt kunnolla puhtaaksi, joten joko lika on jo niin pinttynyt tai sitte tässä parissa päivässä on ilmestynyt rusketusrajat sandaaleista. Toivotaan jälkimmäistä!

Taimitarha

Saatiin tiistain ja keskiviikon aikana rakennettua taimitarha. Keskiviikkona sahattiin lisää bambua sopivan mittaisiksi pätkiksi ja halkaistiin viidakkoveitsellä, tulipa opittua jotain uutta viidakkoveitsen käytöstä ja bambun käsittelystä. Kun tukipuut ja kaukalot olivat valmiit, rakennettiin katto ja nostettiin rakennelman päälle. Yllättävän nopsaan saatiin viiden hengen voimin koko homma tehtyä.  Fernando sanoikinajatuksena olevan se, että kun opimme täällä tekemään taimitarhan, niin voimme tehdä samanlaisen kotona. Vähän kyllä epäilytti onko siitä niin paljon Suomessa hyötyä, mutta hauskaa oli silti!

Ajettiin vielä keskiviikkona yhdelle rannalle keräämään tiettyjen puiden taimia (niitä, joiden hedelmiä lapa roja eli se punainen papukaija syö) ja toiselle rannalle katsomaan auringonlaskua. Tullessa käytiin ostamassa sushitarvikkeita ja tehtiin kurkku-porkkana-keittobanaani-tuorejuusto susheja.

Tämä päivä onkin ollut vapaapäivä, koska lauantaina tehdään töitä. Herättiin tavallista myöhempään, tehtiin aamupalaksi paahtoleipää, munakokkelia ja gallo pintoa. Kävin aamupäivästä rannalla kävelyllä Nango-koiran kanssa ja makoilin riippumatossa. Soittelin kotiin ja tehtiin taas porukalla ruokaa. Nyt iltapäivästä ei ole paljon jaksanut muuta kuin istua, kun on niin kuuma, voisi kohta mennä torkkumaan riippumattoon.